Muutaman viikon ajan olen tietoisesti käyttänyt lisäviikkorahan termiä. Viikkoraha muotoutuu omassa päässäni lapsuusaikohin liittyvään oloon, eräänlaiseen viattomuuteen ja hauskuuteen. Siitä tässä on kyse, pilke silmäkulmassa mietitystä asiasta.
Ensimmäisen viikon roposet koostuivat pullonkeräyksestä. Erään suuremman tilaisuuden yhteydessä päätin noukkia eteen sattuvat pullot ja tölkit matkaan, ymmärtämättä kuinka paljon niitä lopulta viikon aikana turuilta ja toreilta noukin. Pulloja palauttaessa otin myös kotiin kerääntyneet limsapullot samaan matkaan, oikeasti en siis kerännyt ihan näin paljon.
Palautuspulloista sain 22,15 euroa. Oikein hyvä viikkoraha.
Vastaava pullosatsi on kahteen otteeseen tullut vastaan. Viime talvena ajaessani pitkää matkaa kahden kaupungin välillä pysähdyin levähdyspaikalle jaloittelemaan. Huomasin ojan puolella tölkin, ja toisen, ja kolmannen. Niitä sekä pulloja oli aivan valtava kasa, osa valmiiksi pussitettuna, kolme pahvista tölkkipakkausta valmiiksi täytettynä, ja irrallisia todella paljon. Ainoaksi mietteeksi niiden alkuperästä muodostui se, että jonkunlainen juhlakansaa sisältävä bussi oli tyhjännyt "roskansa" levähdysalueelle. Sain palautustölkeistä ja pulloista 26 euroa sillä vaivalla että siirsin ne ojasta autooni ja vein kauppaan. Toinen vastaava sattumalöytö tuotti hieman vähemmän, mutta kivasti kuitenkin myös.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti